Väitöskirjatutkimus

puolison roolista nais- ja miesjohtajien urilla

Tutkija Suvi Heikkinen, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Valta-osa aikaisemmasta työn ja perheen välistä suhdetta tarkastelevasta tutkimuksesta on keskittynyt eri organisaatiotasoille kuin johtotehtäviin. Johtajien työn ja perheen suhteen tarkastelu on jäänyt vähäiseksi, koska heidän on nähty olevan etuoikeutetussa asemassa organisaatiossa. Johtamistyön vaatimukset, kuten korkea sitoutuminen organisaatioon ja jatkuva tavoitettavuus, asettavat haasteita heidän työn ja perhe-elämän yhteensovittamiselle. Lisäksi aikaisemmat tutkimukset ovat todenneet, että johtajien asenteilla ja toiminnalla on vaikutusta alaistensa työn ja perhe-elämän yhdistämiseen. Johtajien on todettu vaikuttavan esimerkiksi siihen kuinka halukkaita alaiset ovat käyttämään perhevapaita. Johtajilla on täten tärkeä rooli myös organisaation perheystävällisen ilmapiirin kannalta ja he näyttävät toiminnallaan esimerkkiä alaisilleen.

Heikkisen tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja sen pyrkimyksenä on selvittää suomalaisten nais- ja miesjohtajien puolisolle antamia merkityksiä uran näkökulmasta. Väitöskirja on artikkelimuotoinen, joka koostuu neljästä eri tutkimusartikkelista ja johdantoesseestä. Tässä yhteydessä paneudutaan kahteen erilliseen tutkimukseen, jotka ovat osa väitöskirjakokonaisuutta. Tutkimuksessa käytetään narratiivista lähestymistapaa ja tutkimuksen aineistona on 58 suomalaisen johtajan tarinaa, jotka ovat haastattelujen ja kirjoitettujen tekstien muodossa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu työn ja perheen välisestä suhteesta sekä sukupuolirooleista. Tutkimukseen osallistui 29 naista ja 29 miestä, jotka toimivat julkisella ja yksityisellä sektorilla pienien, keskisuurien ja suurien organisaatioiden johtotehtävissä.

Tutkimuksessa johtajien työn ja perheen suhdetta tarkastellaan uran näkökulmasta ja fokusoituen perheen alueella erityisesti puolisoon. Työ- ja perhekontekstiin johtamisuran näkökulmasta liittyy useita sukupuolisidonnaisia oletuksia, minkä vuoksi puolison, uran sekä sukupuolen näkökulman yhdistäminen tekee mielenkiintoisen lähtökohdan tutkimukselle. Naisten urien näkökulmasta perhe on nähty aikaisemmassa tutkimuksessa negatiivisesta näkökulmasta: tekijänä joka haittaa naisen sitoutumista organisaation ja häiritsee uraa. Miesten kohdalla perhe on puolestaan nähty uraa edistävänä tekijänä. On tuotu muun muassa esille, että perhe luo miehestä tasapainoisen henkilön. Lisäksi puolison on nähty tukevan miehen uraa monin eri tavoin. Aikaisemmassa tutkimuksessa menestyksekkääseen johtamisuraan on liitetty vahvasti ydinperheajatus: mies, joka tekee kodin ulkopuolista uraa johtotehtävissä ja nainen, joka on uran taustalla tukemassa miestään sekä huolehtimassa kodista ja perheestä.

Tutkimuksen empiirisinä tuloksina esitellään viisi naisjohtajien puolisoiden tyyppiä ja neljä miesjohtajien puolisoiden tyyppiä, jotka tulee ymmärtää abstraktioina. Täten puolison tyyppi voi vaihdella tai esiintyä tarinassa useaan eri kertaan uran eri tilanteissa. Naisjohtajien puolisoiden tyypit ovat: tukea antava puoliso, hankaloittava, ohjaava, joustava ja lisäarvoa tuova puoliso. Tukea antava puoliso kuvataan kerronnassa miehenä, joka kannustaa, rohkaisee ja auttaa naista uralla. Puoliso koetaan myös tärkeäksi uran taustalla olevana hiljaisena tukijana. Hankaloittava puoliso nähdään naisjohtajien tarinoissa uran kannalta negatiivisena. Hänen kerrotaan omaavan negatiivinen asenne naisen uraa kohtaan ja hänen on vaikea hyväksyä naisen uramenestys, korkea asema ja korkea tulotaso. Ohjaava puoliso rakennetaan kerronnassa siten, että puolison työtilanne ja ura ohjaavat naisen uravalintoja ja -polkuja. Tällöin miehen työ ja ura on asetettu naisen uran edelle. Joustava puoliso rakennetaan miehenä, joka on valmis joustamaan ja laittamaan naisen uran oman uransa edelle. Naisjohtajat kertovat, että tällöin puolison on tehnyt tietoisen valinnan kevyemmästä työurasta. Lisäarvoa tuova puoliso esiintyy aineistossa harvoin, mutta naisjohtajat kertovat kokevansa puolison tuovan sellaista välineellistä lisäarvoa esim. sosiaalista statusta tai taloudellista turvaa, jotka koetaan uran näkökulmasta positiivisina tekijöinä.

Miesjohtajien puolisoiden tyypit kerronnassa ovat: tukea antava puoliso, kodista ja lapsista huolen pitävä puoliso, tasapainottava puoliso ja menestystä odottava puoliso. Miesjohtajien tarinoissa tukea antava tyyppi kerrotaan puolisona, joka rohkaisee ja tukee miestä urallaan. Puoliso kuvataan erityisesti kuuntelijana ja kriittisenä palautteenantajana. Kodista ja lapsista huolen pitävä puoliso kerrotaan tarinoissa puolisona, joka huolehtii kodista ja lapsista. Naisella kerrotaan yleensä myös olevan oma palkkatyö, mutta hänen kerrotaan silti kantavan vastuuta yksin perheestä. Tasapainottavan puolison kerrotaan tarinoissa punnitsevan erityisesti miesjohtajan uravalintoja ja niihin liittyviä riskejä laajemmin perhe-elämän ja oman työnsä perspektiivistä. Miesjohtajat kertovat kieltäytyneensä esimerkiksi työtarjouksista jotka olisivat vaatineet muuttoa toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille, koska kokivat sen haitallisena perheen näkökulmasta. Menestystä odottava puoliso oli ainoa miesjohtajien puolisoiden tyypeistä, joka rakennetaan negatiivisena uran näkökulmasta. Menestystä odottava puolison kerrotaan esimerkiksi odottavan taloudellista menestystä miehen uran kautta.  

Nais- ja miesjohtajien kerronnassa on yhtäläisiä piirteitä erityisesti puolison tuen osalta. Puolison psykososiaalisen tuen kerrotaan olevan erityisen merkittävää uran näkökulmasta sekä naisten että miesten tarinoissa. Naisjohtajien kerronnassa tulee selkeästi esille uraa hankaloittava puoliso – tällaista ei ole tulkittavissa miesjohtajien kerronnasta. Tutkimuksen perusteella voidaan implikoida, että puolison rooli on johtajien urilla paljon monivivahteisempi mitä aikaisempi tutkimus alueella on todennut. Perheessä neuvoteltavat sukupuoliroolit näyttävät olevan avainasemassa onnistuneen uran ja perheen yhteensovittamisessa johtotehtävissä. Lisäksi käytännössä puolisot voivat tarjota sellaista tukea yksilön uralle mitä organisaatiot eivät pysty tarjoamaan. Tasa-arvon edistämiseksi organisaatioiden tulisi huomioida johtajien työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen molempien sukupuolien kohdalla.

Aiheesta lisätietoa:

Välimäki, S., Lämsä, A-M. & Hiillos, M. (2009) The spouse of the female manager: Role and influence on the woman’s career. Gender in Management: An International Journal 24(8): 596-614.

Heikkinen, S. (2014) How do male managers narrate their female spouse’s role in their career? Gender in Management: An International Journal 29(1): 25-43.

 

Kommentointi on suljettu.